perjantai 19. heinäkuuta 2013

“Nyt ollaan avioliitossa eikä parisuhteessa..”


"Nyt ollaan avioliitossa eikä parisuhteessa.."


Viimeksi kirjoittelin luvattoman kauan aikaa sitten. Panu oli juuri havahtunut työuupumukseensa ja koetimme sopeutua uuteen tilanteeseen. Alkava vuosi toi muitakin haasteita. Minulla aktivoitui herpes hermostossa aiheuttaen useita erilaisia hermosto-oireita. Kahden yrittäjän perheemme talous romahti, fyysinen ja henkinen ja taloudellinen tilanne oli inhimillisesti katsottuna mahdoton kestää. Pahin on takana, olemme kumpikin terveitä ja koetamme keräillä kevään hajottamia sirpaleita kasaan.

Muutamia asioita opin tämän kevään aikana kahden ihmisen välisestä liitosta.

  1. Joskus on parempi olla (avio)liitossa kuin parisuhteessa. Kun kumpikin osapuoli on kriisiytynyt niin on turha odottaa puolisolta sellaista tukemista, lohdutusta ja käyttäytymistä kuin terve puoliso antaa. On tärkeää tietää, että kumpikin on sitoutunut menemään vaikean vaiheen yli sietäen sitä, ettei suhde täytä parisuhteen kriteerejä, niin kauan kuin kumpikin on omien voimavarojensa äärirajoilla. Tämän tiedostaminen luo turvallisuutta ja rauhoittaa tilanteen niin, että kumpikin voi keskittyä omaan toipumiseensa.

  2. Lohdutus, kuulevat korvat ja ymmärrys on saatava jostain. Se ettei kumppani pysty tarjoamaan näitä tällä hetkellä omasta tilanteestaan johtuen tarkoittaa, että nämä tarpeet täytyy täyttää, kummankin. Tässä tilanteessa monesti turvaudutaan rinnakkaisiin suhteisiin. Se kuitenkin merkitsee olemassa olevan suhteen kriisiytymistä ja luottamuksen menetystä ja yhteyden häviämistä. Terapeutit ja muut ammatikseen keskusteluapua tarjoavat on näitä tarpeita varten. Kun  omia tunteita voi turvallisesti käsitellä niin odotukset ja vaatimukset puolisoa kohtaan muuttuvat kohtuullisiksi tilanteeseen nähden.

  3. Annetaan tilaa. On ymmärrettävää, että puolisoa tarvitsisi tällaisena hetkenä enemmän kuin koskaan. On myös ymmärrettävää että pettymys ja suru on suuri kun puoliso ei kykenekään antamaan pahimmassa tapauksessa edes lämmintä katsetta. Kun tiedostaa ettei puoliso toimi tai ole toimimatta pahuuttaan niin on helpompi antaa tilaa toisen prosessille.

  4. Pidä huoli itsestäsi. Tee asioita jotka tulevat omaa hyvinvointiasi. Puhu, harrasta, ole rehellinen itsellesi ja puolisollesi. Jätä kaikki sellainen mikä vie sinulta liikaa voimavaroja.

  5. Ei me erota, mutta saan mä siltä välillä vihata sitä. Kun antaa luvan myös negatiivisille tunteille niin on myös helpompi olla kiitollinen siitä ettei liitto kaadu siihen, että välillä se rakkain on se maailman vihatuin. Voi olla kiiitollinen siitä, että tässä elämässä kun tulee aikoja kummankin elämässä jotka riepottelevat, niin ei kotonaan tarvitse vääntää vappunaamaria kestohymyineen tullakseen hyväksytyksi.

  6. Kerro haaveistasi.  Saa ihan oikeasti sanoa, että olen vihainen ja haluan sinulta ja parisuhteelta jotain muuta kuin mitä näissä olosuhteissa on mahdollista. Uskon että haluat myös näin, olenko oikeassa?

  7. Parisuhdeapua. Ei tartte pärjätä kaksin. Onneksi on mitä erilaisempia mahdollisuuksia hoitaa parisuhdetta. Ja todellakin me ainakin tarvitsemme niitä. Ehkäpä siksi että olemme RISAPARI..

-Saara